Sheila Cassidy: "Pyhiivaeltajan rukous"
"Rukous on viipymistä Jumalan seurassa" (Klemens Aleksandrialainen)
"Vanhan katekismuksen määritelmän mukaan rukous on mielen ja sydämen ylentämistä Jumalan puoleen. Tämä määritelmä on erittäin hyvä kahdessa mielessä.
Ensinnäkin rukous on tahdon asia; me päätämme suunnata tai ylentää sydämemme ja ajatuksemme Jumalaan. Rukous ei synny noin vain, kun olemme sopivassa mielentilassa, vaan se on meidän tietoista kääntymistämme Jumalan puoleen, jota emme voi nähdä.
Toinen tärkeä seikka on se, että rukous ei koske vain järkeämme vaan myös sydäntämme. Rukous ei ole sitä, että ajattelemme Jumalaa - se on sitä, että olemme yhteydessä häneen, puhumme hänelle ja kuuntelemme häntä.
Jos ajattelemme, että rukous on yhteyttä Jumalan kanssa, meidän kannattaa miettiä, millä tavoin pidämme yhteyttä toisiin ihmisiin. Silloin huomaamme, että kyseessä on kaksisuuntainen toiminta.
Ihmiset viestivät keskenään puhumalla, kuuntelemalla, kirjoittamalla, lukemalla, koskettamalla, ilmein, elein, musiikin ja muiden taidemuotojen välityksellä, tekemällä työtä ja olemalla yhdessä hiljaa.
Yhteytemme Jumalaan toimii samantapaisin keinoin kuin ihmisten välinen yhteydenpito.
Suurin osa rukousta on sitä, että puhumme Jumalalle, joskus omin sanoin, joskus toisen laatiman rukouksen avulla. Ja niin kuin mihin tahansa viestintään, rukoukseen kuuluu myös kuunteleminen.
Kun puhumme Jumalan "kuuntelemisesta", tarkoitamme sisimmän olemuksemme virittämistä "kuulemaan" Jumalan sanaa. Jumalan sanalla en tarkoita vain Raamatun tekstiä, vaan kaikkea sitä, minkä välityksellä Jumala on ilmoittanut itsensä ihmisille.
Jumala puhuu meille Raamatussa, elämämme tapahtumien välityksellä, kohtaamiemme ihmisten, historian, luonnon - kaiken mahdollisen välityksellä.
Meidän on opittava kuulemaan hänen äänensä sielumme hiljaisuudessa ja arkisen elämämme tavallisissa tapahtumissa. Meidän on opittava kuuntelemaan eri tavoin ja eri tilanteissa: niin hiljaisuudessa kuin melunkin keskellä.
Ehkä monet ihmiset eivät osaa rukoilla siksi, että he eivät osaa enää kuunnella. Meidän on opittava uudestaan hiljaa olemisen taito ja sen myötä kuuntelemisen taito."
(Sheila Cassidy)
