Anna-Maija Raittila: "Hiljaisuuden kirja"
"Aamunhiljaisuus. Päivä edessäni on vielä tyhjä valkoinen lehti.
Sytytän kynttilän. Kukan terälehdet hehkuvat läpikuultavina.
Psalmit ovat edessäni auki. "Herra, minun Jumalani, sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme...." (Psa 40:6)
Tämä on yksinkertaista kumartumista lähteelle, ilon ja rauhan silmäkkeelle, josta siemaisen hiljaisuutta puolen tunnin verran ja samalla saan päivääni voiman ja suunnan.
En edes yritä lähestyä aamun sanaa järjelläni, en hallita sitä millään tavalla. Annan tiedostavan mieleni aivan kuin valua hiljalleen alaspäin, kohti sydämen pohjaa. Näin asetun aloilleni sanan alle.
Ja on kuin sisältäni alkaisi kohota jotakin, palata ylös päin, herättämään tahtoani. Päivän "valkea lehti" saa otsikon, hakematta ja ponnistelematta alkaa hahmottua arvojärjestys, edessä olevien tehtävien tärkeysjärjestys.
Aamu sanan lähteellä tuo päiväni rytmiin väljyyttä ja samalla rytmiä. Tahti hidastuu, se on totta. Minulta katoaa halu tehdä suunnitelmia, joiden ehdottomasti pitäisi toteutua.
Päivään aukeilee ennalta arvaamattomia rakoja, levähtelyhuokosia."
(Anna-Maija Raittila)
