"Paasto on hengellinen matka, jonka päämääränä on pääsiäinen, laajemmassa merkityksessä elämä, jonka läpi loistaa Kristuksen ylösnousemus.
Paaston sisältöä havainnollistavista kuvista yksi selkeimmistä on harventaminen.
Harventaminen on rajoittamisen periaatteen hyväksymistä.On välttämätöntä sovittaa kasvit siihen tilaan, joka niille on varattu; muutoin sadosta tulee niukka ja surkea. Sama koskee sisäistä puutarhaa. Maatilkulle, joka on elämämme, ei mahdu kuinka monta kasvia tahansa.
Emme voi olla kaikkea, ehtiä kaikkea, seurustella kaikkien kanssa emmekä harrastaa kaikkea, mitä haluaisimme. On harvennettava lukemattomien kirjojen pinoa, mieluisten matkakohteiden luetteloa, jopa niitä monia tuttavuuksia, jotka vaativat aikaa ja huomiota - ei sosiaalista elämää väheksyen vaan voidaksemme syventyä todelliseen ystävyyteen - kaikki tämä on paaston aluetta.
Kun Jeesus sanoo, että "vain yksi on tarpeen" (Luuk 10:42), hän haastaa elämämme hyvän monimuotoisuuden ja kutsuu meitä etsimään pyhää yksinkertaisuutta.
Klassiset, perinteiset ohjeet korostavat tarkoin, että paastossa olennaista on vapaus. "Missä Herran Henki on, siellä on vapaus" (2Kor 3:17). Paavalin sanat koskevat kaikkea uskovan elämässä, myös paastoa.
Se merkitsee sitä, että jos joku päättää pidättäytyä jostakin, hänen täytyy samanaikaisesti kyetä puolustamaan muiden oikeutta siihen, jos on itse päättänyt luopua.
Paaston aikana tuemme toisiamme kohtuullisuuden tiellä, terästämme katsettamme ja saamme työkaluja työskentelyyn niin ruumiin kuin sielunkin parissa.
Paastonaika kutsuu minua paneutumaan työhöni yhä innokkaammin siinä Jumalan viinitarhan osaassa, joka on minun elämäni."
(Peter Halldorf: "Näin avautuu paasto")
