Peter Halldorf:
"Näin avautuu paasto"
(Päivä 2006)
Voimme siis nähdä, kuinka elämämme vapaus liittyy paastoon. Ainoastaan suhteessa siihen, mistä kykenee luopumaan, on vapaa.
Antaessaan meille paasto-ohjeita Jeesus korostaa voimakkaasti, että paasto kuuluu "salaiseen" elämäämme. Varoittavana esimerkkinä hän mainitsee ne, jotka tekevät paastosta hengellisen näytöksen - "he ovat jo saaneet palkkansa" - ja neuvoo, kuinka paastonaikana on elettävä niin, että "sinun paastoasi eivät näe ihmiset" (Matt 6:18)
Kiusaus tehdä vaikutus seuraa varjon tavoin kaikkea hengellisyyttä. Paastosta voi vaarallisen helposti tulla keino vahvistaa itsetuntoa, uskoa siihen, että on pari askelta edellä useimpia ympärillään olevia ihmisia.
Marian esimerkki on ajaton: "Maria kätki sydämeensä kaikki, mitä oli tapahtunut"; hän kätki sydämeensä tapaamisensa Jumalan kanssa (Luuk 2:19). Hän teki kaikkea muuta kuin puhui siitä.
"Mene sisälle huoneeseesi" (Matt 6:6) sanoo Jeesus puhuessaan elämästämme Jumalan kanssa. Huone on kuva elämämme paikoista ja kokemuksista, joita muut eivät pääse näkemään, joista kerromme korkeintaan sielunhoitajallemme.
Jokainen tarvitsee sellaisen "huoneen". Paikan, jonka oven suljemme ulkomaailmalta. Sinne paasto kuuluu.
Kiusaukseen tehdä vaikutus paastolla liittyy kiinteästi toinenkin sudenkuoppa. Tunne, että on "parempi" kristitty kuin muut, tulee salakavalasti.
Eikä sen tarvitse olla vaikutuksen tekemistä muihin: kokemus, että olemme paaston rasituksilla ilahduttaneet Jumalaa, lohduttaa meitä.
Mutta se on petollista lohtua. Siinä silmänräpäyksessä paastosta on tullut itsetarkoitus, ansio Jumalan edessä.
Kaiken kristilliseen elämään liittyvän paaston taustalla on oltava ymmärrys, että kaikki on armoa. Kukaan ei tule pyhemmäksi paastoamalla. Elämme pyhyys on Jumalan työtä, ei omien hengellisten ponnisteluidemme hedelmää."
(Peter Halldorf)