Raili Heikinheimo:
Kaipaus on Hänestä
(Kirjapaja 1995)
" Rukouksessa voin elää todeksi sitä, että on olemassa yhteys Jumalan ja minun välillä. Jo sellainen rukous, jossa pyydän itselleni jotain Jumalalta, saa minut tuntemaan hänen läheisyytensä. Varsinaiset teologiset löydöt tapahtuvat silloin, kun maltan pysähtyä myös kuuntelemaan. Se on rukouksen vaikeampi puoli, niin kuin kuunteleminen on ihmillisenkin kanssakäymisen vaativampi osuus.
Jumalan kuunteleminen ei ole minun varassani eikä vallassani. Jumala itse antautuu kuultavaksi silloin kuin tahtoo. Minä voin olla valmiina ja kuulolla, mutta en voi määrätä häntä puhumaan minulle.
On kuitenkin paljon, mitä voin tehdä."
(Raili Heikinheimo)
(Raili Heikinheimo)
"Jeesus kehoitti valvomaan ja rukoilemaan. Valvova rukous on viipyvää rukousta. Se toteutuu parhaiten Jumalan sanan äärellä hiljaisuudessa.
Yhteen jakeeseen tai yhteen kertomukseen keskittyminen kerrallaan on sellaista pysähtymistä, jossa minulle jää aikaa kuunnella Jumalan puhetta. Jopa yksi sana saattaa nousta esille tekstistä ja rupeaa elämään omaa elämäänsä minussa ja kertoo minulle jotakin Jumalasta.
On myös yllättävää, miten jokin tuttu lause voi yhtäkkiä avautua uudella tavalla, kun pysähdyn maistelemaan ja toistamaan sitä. Tai se voi häkelyttävästi puhua juuri minulle, juuri minun asiastani ja juuri nyt.
Kun viivyn Jumalan sanan äärellä ja koen sen puhuvan minulle, kannattaa kirjoittaa muistiin niitä ajatuksia, joita herää. Hengellisessä päiväkirjassa kirjoitan itseäni ja Jumalaa varten. Olen kokenut, että uusi ajatus on usein sekava möykky aina siihen asti, kunnes ilmaisen puhumalla tai kirjoittamalla.
Jokainen tarvitsisi hengellisen ohjaajan, jonkun viisan ja kokeneen kristityn, joka kanssa voisi keskustella etsimisestään ja löytämisestään ja joka kuuntelee, antaa näkökulmia ja hienovaraisesti johdattaa uusiin kysymyksiin."
(Raili Heikinheimo)
Kun viivyn Jumalan sanan äärellä ja koen sen puhuvan minulle, kannattaa kirjoittaa muistiin niitä ajatuksia, joita herää. Hengellisessä päiväkirjassa kirjoitan itseäni ja Jumalaa varten. Olen kokenut, että uusi ajatus on usein sekava möykky aina siihen asti, kunnes ilmaisen puhumalla tai kirjoittamalla.
Jokainen tarvitsisi hengellisen ohjaajan, jonkun viisan ja kokeneen kristityn, joka kanssa voisi keskustella etsimisestään ja löytämisestään ja joka kuuntelee, antaa näkökulmia ja hienovaraisesti johdattaa uusiin kysymyksiin."
(Raili Heikinheimo)
"Minulle ovat jo vuosien ajan olleet merkityksellisiä yksinäiset kävelyretket. Niiden aikana ajatukset ovat vapaalla, mutta alitajunta työskentelee. Joskus rupean kuin huomaamattani muistelemaan, mitä olen aamulla lukenut Raamatusta. Askelten ja hengityksen tahdissa sanat syöpyvät sisimpääni, ne tulevat enemmän omikseni ja tuottavat iloa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan mikään ongelman ratkaisu tai erityisen ajankohtainen sana. Olen näin saanut evästä matkalleni ja se tuntuu hyvältä."
(Raili Heikinheimo)
(Raili Heikinheimo)
