Jumalan edessä

Gerard W. Hughes:

Matkaoppaana rukous

(Kirjapaja 2008)

"Rukoustapoja on niin monia erilaisia kuin on ihmisiäkin.

Rukous on sitä, että olemme oma itsemme Jumalan edessä.

Hän luo jokaisen meistä ainutlaatuiseksi, kaikista muista erotettavaksi esimerkiksi sormenjälkien, äänen, solujen, käsialan, tapojen perusteella.

Niinpä ei ole yllättävää, että me rukoilemmekin eri tavalla.

Silti tämä ilmeinen totuus on unohtunut, ja jotkut rukouskirjat antavat yhä vaikutelman, että rukous on kuin pesukoneen käyttö: Jos seuraat ohjeita, halutut tulokset saavutetaan. Ellet seuraa ohjeita, sinussa on jotakin vialla.

Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka sanovat: "En osaa rukoilla" tai  "Se on niin pitkästyttävää". 

Silti monia näistä  samoista ihmisistä - sitten kun heitä on rohkaistu kokeilemaan uusia rukoustapoja - rukous alkaa vetää puoleensa, lumota itsessään sekä vaikutuksellaan, joka sillä on heidän elämäänsä.

Yksi tärkeimmistä rukouksen esteistä on käsityksemme Jumalasta. Voimme oppia tuntemaan Jumalan vain oman inhimillisen kokemuksemme kautta.

On helppo sanoa: "Jumala on rakkaus", mutta minun käsitykseni rakkaudesta on voinut olla traumaattinen kokemus täynnä tuskaa, petosta ja torjuntaa.

Järjellämme saatamme tietää, ettei Jumala ole julma, sadistinen tai oikukas tai ettei hän muistuta joulupukkia. Mutta kun yritämme rukoilla, saatamme kuitenkin kohdata tuollaisen Jumalan, sillä lapsuuden käsityksiä ei helposti pyyhitä pois.

Jos meidän on määrä tuntea Jumala omassa elämässämme, on meidän opittava olemaan hiljaa."

(Gerard W. Hughes)