Pirkko Lehtiö:
Kirja-arvostelu
"Uskon hiljainen vallankumous"-kirjasta
Hiljaisuuden Ystävät-lehdessä 2/11
"Mitä tapahtuu, kun nainen ylittää rajat, jotka hänelle on asetettu?
Mitä tapahtuu, kun hän alkaa harrastaa mietiskelevää rukousta, joka on naisilta kielletty?
Olenko koskaan edes tajunnut, mikä etuoikeus on sinutella Jumalaa teitittelyn sijaan?
Nämä olivat ensimmäisiä kysymyksiä, jotka nousivat mieleeni, kun aloin lukea juuri ilmestynyttä kirjaa "Uskon hiljainen vallankumous - Avilan Teresan askelissa." (Antonio Mas Arrondo - Ulla Lumijärvi, Katharos Oy 2011)
Olen lukenut joitakin klassisia mystiikka käsitteleviä kirjoja, mutta kaikki eivät kosketa.
Kun katolinen isä Antonio Mas Arrando ja luterilainen maallikko Ulla Lumijärvi kirjoittavat 1500-luvulla eläneen Avilan Teresan "Sisäisestä linnasta", on käsissä kirja, joka tuo Teresan ajattelun lähelle rukouselämääni ja aukaisee näkökulmia, jotka inspiroivat.
Kutsuisin heidän kirjaansa Avilan Teresan Sisäisen linnan kommentaariksi. Tarvitsemme sellaisen, joka selittää aikamme kielellä sisäisen linnan asuntoja ja huoneita, joihin Teresa kutsuu tutustumaan." (Pirkko Lehtiö)
"Kaksi näkökulmaa kuuluu rukoukseen Teresan mukaan.
Rukous johtaa ihmisen ystävyyteen Jumalan kanssa ja Kristuksen seuraamiseen, hengelliseen elämään Kristuksen askelissa.
Rukouksen tie on ihmiseksi tulemista eli Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi muuttumista. Se on koko elämän kestävä prosessi, jossa ei tulla valmiiksi.
Tällä tiellä myötätunto ja armollisuus itseä ja lähimmäistä kohtaan lisääntyvät.
Rukous on vuoropuhelua Jumalan kanssa.
Tiellä on kaksi rinnakkaista suuntaa: 1. Mitä paremmin tunnemme itsemme, sitä edistyneempää on rukouksemme ja 2. mitä lähempänä ihminen on Jumalaa, sitä paremmin hän tuntee itsensä."
(Pirkko Lehtiö)
"Sisäinen linna on ihmisessä itsessään, siellä Jumala asuu.
Miksi sisäinen linna voisi olla ajankohtainen?
Kirjoittajat perustelevat sitä lähtemällä ihmiselämän kolmesta pilarista, jotka ovat fyysinen ja henkinen jaksaminen nykyajassa sekä henkilökohtainen suhde Jumalaan.
Näistä viimeinen, johon kuuluu kulkeminen hengellisellä tiellä ja siinä aikuisuuteen kasvaminen, unohdetaan nykyisin usein.
Jeesuksen seuraaminen on kristillisen yhteisön evankeliumin mukainen elämäntapa. Kasvaminen aikuisuuteen merkitsee vastuun ottamista omasta ja lähimmäistemme elämästä.
Jeesus kutsui opetuslapset seuraamaan itseään. Ensikohtaamisesta ylösnousemukseen oli tätä seuraamista.
Siinä kehittyi henkilökohtainen suhde.
Siinä on linnan salaisuus myös meille." (Pirkko Lehtiö)
"Mielenkiintoista oli kirjaa lukiessa huomata, miten paljon yhteistä löytyy Teresan opetuksissa Ignatiuksen hengellisten harjoitusten kanssa.
Tarvitsemme mielikuvitusta kohdataksemme oman sisäisen elämämme vaikkapa asuntoina ja huoneina. Samalla rationaalisuudesta siirrytään mystiikan alueelle.
Kun Ignatius puhuu "viikoista", joiden aikana tutustutaan Jeesuksen elämään, Teresan asunnoissa on samankaltaisia sisältöjä.
Sisäisen linnan ensimmäisissä huoneissa opetellaan rukoilemista ja opitaan tuntemaan kuka ja millainen Jumala on. Toisissa Kristus kutsuu meitä ihmisiä henkilökohtaisesti yhteyteensä.
Kolmansissa huoneissa opetuslapsen on tehtävä päätös kokonaisvaltiasesta seuraamisesta, jossa rukous on elämän ehto, hengitystä. Neljänsissä alkaa mystinen rukouselämä, joka vaikuttaa omaa persoonaamme muuntaen.
Viidensissä huoneissa kohtaamme Jeesuksen ristillä: oman minän kuolettaminen on Jumalan tahtoon yhtymistä ja haluamme elää sen mukaan. Kuudensissa opitaan rakastamaan ja olemaan rakastettu, Kristuksen rakastama.
Ja vihdoin seitsemänsissä sisäisen linnan huoneissa koetaan Kristuksen ylösnousemus ja myös omamme." (Pirkko Lehtiö)
"Toisen merkityksensä kirja saa mielestäni oppaana rukoukseen. Siinä puhutaan hiljaisesta ja sanattomasta rukouksesta, meditaatiorukouksesta ja kontemplaatiosta aivan samoin kuin monissa muissakin kirjoissa.
Teresan askeliin sovitettuina nämä rukousmuodot saavat syvemmän merkityksen asunto-ja huonevertauksien yhteydessä.
Yksi keskeinen rukouksen merkitys korostuu mielestäni muita enemmän.
Se on rukouksen rukoilijaa muuttava merkitys.
Rukous ei ole ensisijaisesti pyyntöjen ja erilaisten aiheiden esittelyä Jumalalle vaan elämistä vuorovaikutuksessa Jumalan kanssa."
(Pirkko Lehtiö)
Lisäinfoa kirjasta
"Uskon hiljainen vallankumous"
